Nyt taidan kirjottaa teille tästä matkasta vähän päiväkirjan tavoin ja päivä kerrassaan. Kuvia mukaan liittäen, tottakai!
21.10 startattiin aamulla sairaan aikaseen ja lentokentällä piti olla klo 05:50 (normaalisti herään tohon aikaan). Juotiin lentokentällä kallista cappuccinoa(3,3€) Jennin ja Julian kanssa, ja ostettiin stockavettä! Lentokoneessa sähellettiin paikkojen kanssa kauheesti, ku kaikille oli jaettu paikat jotenki ihan hassusti ympäri konetta. Pääsin sitte istumaan lopulta Minnin viereen ikkunapaikalle, ja nähtiin upea auringonnousu. Se on aina lentsikasta katottuna tosi hieno. Jokaisen pitäis joskus nähdä se.
Muutaman tunnin päästä ilman lämpötila oli plussaantunut 20 asteella ja köröteltiin bussilla Leonardo da Vincin lentokentältä Rooman keskustaan. Matkalla opomme Riku soitti kännykästä tutun lastenlaulun, piupali paupali. Se me sitten päivien aikana opeteltiin ja eräällä illallisella esitettiin. Matkalla Jarsta myös esitteli meille historiallisesti arvokkaita kohteita...
Dunque, anyways, kun tultiin perille keskustaan ni lähettiin heti kiertämään Rooman piazzoja. Nähtiin Il Gesù, Piazza Minerva & Santa Maria sopra Minerva, Piazza della Rotonda & Pantheon ja Piazza Navona. Leikittiin kovasti turisteja ja otettiin aika sikana kuvia, kun oltiin vielä nähtävyyksistä hyyyvin innoissamme. :D
Iltapäivä hengailtiin italianojen kanssa. Ne vei meidät ihanimpaan jätskibaariin, jota voi vaan kuvitella. Se on lähellä Pantheonia, mutta kaukana turistien silmiltä.
Illalla koin vielä järkytyksen, jos sitä siks voi kutsua: mun host perheellä oli kodinhoitaja. Siis mitä?! Kodinhoitaja, joka käy aina avaamassa oven, siivoaa, laittaa ruokaa, pyykkää, tarjoilee ruoan illallisella... Jestas sentään, onneks Suomessa ei oo tollasta. Tosi fiiniä, mut hiukan jo ahistavaa. Nii, ja koita nyt sitten arvailla mitä hienouksia sun lautaselta oikein löytyy. Vähän jännää oli ainakin jälkkäri ekana iltana. Hmm.
Ja kaiken kukkuraksi mun host oli kertonut perheelleen, että osaan vähän italiaa. Ja mitä siitä seurasikaan? Ne puhui mulle pelkkää italiaa! Pikkuhiljaa onneks aloin sitä ymmärtämään, ainakin kun ne tarpeeks kauan jankkasvat samaa. Ja nyt ymmärrän Heli Arimaa italian tunneilla sata kertaa paremmin, eli siitä oli hyötyä!
Baci, Vilma
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti