asemat kiitävät ohi nopeammin kuin koskaan ennen
pian jo katselen kuinka vaunut liikkuvat poispäin minusta
ohitan keskustan valot pää pilvissä kunnes alan laskeutua
alskeleet kuulostavat erilaisilta, oikean jalan askel napsahtelee
tuuli puhaltelee hiljaa tien laidalla saaden viime syksyn lehdet lentelemään
katulampun hailakassa valossa loikkii jänis, välillä pysähtyen kuuntelemaan ja haistelemaan ilmaa
kuulen autojen äänet jossain kaukana, kilometrien päässä järven toisella puolella
varhaisimmat linnut visertävät ja naapurin pihapuussa huhuilee pöllö
myöhemmin ohi rämistelee rastapäinen tyttö vanhalla polkupyörällä, selässään valtava rinkka
on hiljaista. kahlaan lehtikasojen poikki ja lopulta kellahdan väsyneenä sängylleni
uskomaton juttu, kertakaikkiaan
kuva: weheartit.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti